Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että vain lastenohjelmia dubataan eli jälkiäänitetään. Äänensä antavat usein sellaiset näyttelijät, jotka ovat tehneet jo pidemmän uran jossain muualla. Elokuvaa käännettäessä on haluttu tuoda kyseinen ääni vaikkapa lasten elokuvaan, jolloin näyttelijä joutuu kokeilemaan jotain uutta ehkä ensimmäistä kertaa.
Tekstityksestä huolehtii koulutettu av-kääntäjä, jonka tehtävänä on varmistaa, että tekstitys osuu oikeaan kohtaan visuaalisen esityksen kanssa ja että käännös on sen verran lyhyt ja ytimekäs, että katsojan ei tarvitse jumiutua pelkkiin tekstityksiin. Kääntäjä kääntää aina omalle äidinkielelleen, jotta tällä olisi käytössään kohdekielen äidinkielen tasoinen kielen ja kulttuurin tuntemus. Kääntäjän on myös osattava arvioida, pitääkö käännös lokalisoida, jotta katsoja pysyy kärryillä. Esimerkki lokalisoinnista on vaikkapa ulkomaisten valuuttojen muuntaminen, mikäli on esimerkiksi syytä olettaa, että suurin osa katsojista ei tiedä paljonko yksi euro on suurin piirtein Venäjän ruplissa.
Myös älypuhelimista katsotaan nykyään paljon ohjelmia, joissa on tekstitykset. Tällöin näytön kannattaa olla kunnossa, sillä rikkinäisestä näytöstä on vaikea lukea tekstityksiä. Mikäli näyttö olisi korjauksen tarpeessa, kannattaa suunnata osoitteeseen https://www.tekniikkaosat.fi/, josta saat hankittua laadukkaat vaihto-osat. Kun saat näytön kuntoon, tekstitysten lukeminen sujuu taas piirun verran helpommin.
Tekstityksen vaietut hyödyt
Tekstyksen ilmeinen syy esitellään hieman myöhemmin, mutta oletko miettinyt, että tekstitykset ovat vaikuttaneet siihen, miten hyvin osaat lukea omaa äidinkieltäsi? Suomalaiset joutuvat lukemaan televisiota katsellessaan melkoiset määrät tekstiä, joten katselukokemus on melko aktiivinen ja myös kehittävä. Suomen korkeisiin lukutaitolukuihin vaikuttaa eittämättä se, että suurin osa joutuu lukemaan tekstiä televisiota katsellessaan.
Monille TV on illan rentoutumishetki, mutta useamman henkilön taloudessa voi joutua vaimentamaan äänet illemmalla. Tekstitysten avulla seuraat lempiohjelmaasi vaikka täysin mykkänä.
Tekstityksen hyödyt vieraan kielen oppimisessa
Ilmeisin syy suosia tekstitystä on kuitenkin se, että sen on todistettu helpottavan vieraan kielen oppimista ihan jo arkikokemuksen, mutta myös tieteellisten tutkimusten perusteella. Oppiminen on myös passiivista, eli vieraan kielen kuunteleminen vahvistaa omaa kielikorvaa, vaikka itse asiasta ei niinkään ymmärtäisi kaikkea.
Dubbauksen jälkeen hahmot puhuvat katsojan omaa äidinkieltä, mikä ei anna mitään osviittaa siitä, miten heiltä taittuu esimerkiksi jokin tietty aksentti. Tekstityksen yhteydessä katsojalla on myös valmis käännös jostain tietystä kieliopillisesta rakenteesta. Monet suomalaiset seuraavat brittiläisiä sarjoja, joiden avulla suomalaisten kyky ymmärtää englantia on harvinaisen korkea ottaen huomioon, että Suomi ei ole entinen englantilaisten siirtomaa, eikä suomi ole englannin sukukieli.
